Suomalaisten näkemykset selvisivät Kantar Publicin 18.-24.3. toteuttamassa kyselyssä. Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanava -internetpaneelissa 18.-24.3.2022. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 062.
Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa maamme 18-79 vuotta täyttänyttä väestöä pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kellojen siirtelyn lopettaminen saa laajaa kannatusta kaikkialla
Ehdotus luopua kellojen siirtelystä sai vahvaa tukea läpi koko vastaajajoukon. Voikin sanoa, että yhteiskunnan kaikissa osissa ja kerrostumissa toivotaan, ettei kelloja tarvitsisi enää siirrellä.
Erityisesti maaseutumaisissa kunnissa asuvat (92 %) kannattavat sitä. Enintään 30-vuotiaista löytää keskimääräistä enemmän (22 %) niitä, joille kellojen siirtely sopii jatkossa. Heidänkin enemmistönsä on silti asiasta toista mieltä.
Kesä- ja talviaika jakaa suomalaiset kahteen leiriin
Yksimielisyys kellojen siirtelyn tarpeettomuudesta on melkoinen. Jos siitä luovuttaisiin, kysymys siitä, siirryttäisiinkö vakituisesti käyttämään nykyistä kesä- vai talviaikaa, sen sijaan jakaa suomalaisia vahvasti.
45 prosenttia on sitä mieltä, että kesäaikaan siirtyminen olisi parempi vaihtoehto. Lähes yhtä usea (40 %) taas haluaisi, että ympäri vuoden käytettäisiin nykyistä talviaikaa. 15 prosenttia ei osaa sanoa, kumpi näistä olisi parempi vaihtoehto.
Pääkaupunkiseudulla suosittaisiin kesäaikaa, maaseutumaisissa kunnissa talviaikaa
Sosioekonomiset tekijät eivät jaa paljon käsityksiä siitä, kumpaa aikaa Suomen pitäisi jatkossa noudattaa. Silti voi todeta, että keskimääräistä useampi pääkaupunkiseutulainen (51 %) toivoisi maamme siirtyvän pysyvästi nykyisin käytettyyn kesäaikaan.
Talviaika kiinnostaa vain 35 prosenttia pääkaupunkiseudulla asuvista. Maaseutumaisissa kunnissa asuvista 43 prosenttia pitää talviaikaa parempana vaihtoehtona Suomen pysyväksi ajaksi, 40 prosentin valitessa kesäajan. Myös 70 vuotta täyttäneistä useampi pitää talviaikaa (49 %) parempana vaihtoehtona kuin kesäaikaa (40 %). Kun asiaa kysyy nuoremmilta, mielipiteet painottuvat päinvastaisesti. Alle 40-vuotiaista käytännössä joka toinen (49 %) on sitä mieltä, että nykyinen kesäaika olisi paras vaihtoehto Suomessa pysyvästi käytetyksi ajaksi.
Suomalaisten niukka enemmistö on illanvirkkuja
56 prosenttia suomalaisista lukeutuu illanvirkkuihin eli iltaihmisiin, jotka heräävät myöhemmin ja myös menevät myöhemmin nukkumaan. Noin joka kolmas (35 %) on puolestaan aamuvirkku, joka herää yleensä aikaisin ja menee suhteellisen ajoissa nukkumaan. Joka kymmenes (9 %) ei ole sen enempää illan- kuin aamuvirkkukaan tai ei osaa sanoa, kumpaan leiriin kuuluu.
Ikä jakaa suomalaisia vahvasti aamu- ja iltaihmisiksi
Etenkin 50 vuotta täyttäneistä ja vanhemmista löytää keskimääräistä enemmän aamuihmisiä. Esimerkiksi 50-59-vuotiaista melkein joka toinen (47 %) on aamuvirkku.
Silti on todettava, että 60-69-vuotiaista käytännössä yhtä moni lukeutuu aamu- (45 %) ja iltaihmisiin (47 %) ja että 70 vuotta täyttäneistä joka toinen (49 %) on illanvirkku. Alle 50-vuotiaat ovat pääosin iltaihmisiä. Suhteellisesti ottaen eniten heitä löytyy enintään 30-vuotiaista (70 %). 31-39- (58 %) ja 40-49 -vuotiaiden (64 %) selkeät enemmistöt ovat mielestään illanvirkkuja.
Oma päivärytmi vaikuttaa vain vähän näkemyksiin Suomelle sopivasta ajasta
Se kokeeko olevansa aamu- vai illanvirkku ei vaikuta kovin paljon näkemyksiin siitä, pitäisikö Suomessa noudattaa jatkossa nykyistä kesä- vai talviaikaa. Illanvirkuista 48 prosenttia on kesäajan kannalla, 37 prosentin pitäessä parempana talviaikaa. Aamuvirkuista 45 prosenttia preferoisi nykyistä talviaikaa, 43 prosentin toivoessa, että Suomi siirtyisi pysyvästi kesäaikaan.